Seuran syntysanat lausuttiin 1.kesäkuuta 1973 Taivalkosken Metsäkonekoululla, jonne kokoontui 11 taivalkoskelaista kalastuksenharrastajaa. Tässä kokouksessa päätettiin perustaa Kala-Taival -niminen kalamiesseura. Paikalla olivat Jaakko Afanasjeff, Jaakko Alapuranen, Risto Avela, Ilmari Haikola, Eero Keränen, Kalevi Keränen, Veikko Moilanen, Martti Silen, Väinö Taivalkoski, Kauko Ylönen, Reijo Äijälä, Matti Metsola Suomen Kalamiesten Keskusliitosta sekä Pauli Leskinen Pohjois-Pohjanmaan Kalamiespiiristä.

Samana iltana pidettiin seuran ensimmäinen yleinen kokous, jossa puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Alapuranen ja johtokunnan jäseniksi Väinö Taivalkoski, Kauko Ylönen, Veikko Moilanen, Reijo Äijälä ja Eero Keränen, varajäseniksi Kalevi Keränen, Antti Heikkilä, ja Jaakko Afanasjeff. Liittymismaksuksi päätettiin 10 mk ja jäsenmaksuksi 5 mk,vaimolta ja lapsilta ei jäsenmaksua peritty.

Ensimmäisessä kokouksessa ryhdyttiin puuhamaan seuralle omaa kämppää. Pöytäkirjan 11§ kuuluu näin:” Mikäli johtokunnan tietoon tulee edullisia kämpän hankintamahdollisuuksia, kutsukoon koolle seuran ylimääräisen kokouksen päättämään mahdollisesta hankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä.”

Kämpän hankinta olikin esillä useaan otteeseen myöhemmin: toisaalta haettiin kämpäksi sopivaa rakennusta, toisaalta haettiin tonttimaata. Ostotarjouksia tehtiin useammasta rakennuksesta, mm. Ahman kämpästä, Polon myymälästä. Virkistysalueeksi sopivia alueita haettiin mm. Livolta, Koviolta, Rääpys- ja Somerojärveltä. Syystä tai toisesta hankkeet eivät kuitenkaan toteutuneet.

Ensimmäisen kokouksen pöytäkirjaan on kirjattu myös johtokunnan tehtäväksi kalavesien vuokrausmahdollisuuksien selvittäminen ja vuokraaminen. Tämäkin asia oli vireillä useita vuosia. Myös jäsenhankinta ja varainkeruu päätettiin aloittaa mm. rantakalaillalla. Jäsenhankinta näyttää olleen esillä toistuvasti, mm. vuonna 1974 on kirjattu pöytäkirjaan, että ” kukin johtokunnan jäsen tiedustelee uusia hyvämaineisia jäseniä ja esittää halukkaat osallistuja johtokunnan kokouksessa”. Alkuaikoina on useaan otteeseen järjestetty illanviettoja jäsenten virkistykseksi ja varainhankinnaksi. Yhdistyksen taloutta pyrittiin kohentamaan myös katiskatalkoilla, joista maininta on ensimmäisen kerran v.1974.Talkoot toteutuivat vuonna 1975, jolloin tehtiin 9 katiskaa myyntiin ja joitakin itselle.

Vuoden 1977 ohjelmassa oli mm. harjuksen onginta Ohtaojalle. Tavoitteeksi asetettiin 300 kalaa, mutta sillä kertaa saalis oli 18 kappaletta. Harjuksen ongintaa jatkettiin myös seuraavina vuosina. Toinen Ohtaojan kanssa suunniteltu ”projekti” oli 400 taimenpoikasen istutus puroon, jotka oli tarkoitus siirtää syksyllä järviin. Metsähallitus ei siirtoon suostunut; oli todennut, että Metsähallituksella ei ole mitään tekemistä kalaseuran kanssa. Kalanistutustalkoot on pidetty kesäkuussa, jolloin 4000 meritaimen poikasta on istutettu.

Vuonna 1977 toteutui kalankasvatusaltaan saaminen, kun Teuvo Taivalkoski lupautui antamaan oman altaansa seuran käyttöön. Mainintoja siitä, miten allasta hyödynnettiin, ei pöytäkirjoista näy. Myös varsinainen kalastustoiminta käynnistyi välittömästi.

Ensimmäisenä toimintavuonna päätettiin järjestää Siikalammella nuotanvetonäytös. Samalla tehtäisiin myös kalojen ikätutkimus. Pöytäkirjoista ei selviä, toteutuiko näytös. Seuraavan kerran vastaava näytös on suunniteltu Joki-Jussin päiville vuonna 1974.

Ensimmäinen maininta kalastuskilpailuista on vuodelta 1974, jolloin päätettiin järjestää mato-ongintakilpailut Kaakkurilammella. Kilpailuissa oli aikuisten ja lasten sarja. Säästöpankki Sampo lupautui lahjoittamaan kiertopalkinnon. Vuonna 1975 päätettiin järjestää pilkkikilpailut ja kalailta. Pitäjänmestaruuskilpailut olivat huhtikuussa Siikalammella.

Suomen mestaruuskilpailuihin ei lähetetty osanottajia, piirin mestaruuskilpailuihin sai osallistua maksamalla omat kulut.

Vuonna 1975 tehtiin päätös osallistumisesta piirin kokouksiin. Vuodelta 1976 ei ole pöytäkirjamerkintöjä, mutta vuonna 1977 toiminta taas virkistyi, mm. edellä mainituilla kalanistutuksilla ja kilpailutoiminnalla, mm. kesäongintakilpailut järjestettiin Siikalammella.

Vuoden 1978 toiminnassa oli perhonsidontakurssi, pilkki- ja kesäkilpailut sekä roskakalan nuottausta. Seuraavien vuosien toiminnassa ei merkittäviä muutoksia, mutta vuonna 1982 päätettiin järjestää piirin pilkkikilpailut Taivalkoskella, jotka sitten toteutuivatkin Tyräjärvellä. Osan- ottajia oli 452 ja seuran talous koheni tuntuvasti.

Seuraavan vuonna järjestettiin ensimmäisen kerran kesäongintakilpailut Iijoella, jotka saivat siinä määrin suosiota, että niitä järjestettiin useana vuonna sen jälkeen. Myös pilkkikilpailut kuuluivat vuotuiseen ohjelmaan.

Vuonna 1990 kutsuttiin yhdistyksen jäsenet keskustelemaan seuran tulevaisuudesta ja toiminta- linjoista. Olisiko ollut toiminta hiipumassa? Keskustelu tuotti ilmeisesti tulosta, koska 90-luvulla toiminta on ollut verraten vilkasta. Aktiivista toimintaa on varmasti edesauttanut se, että seuran puheenjohtajana toimi Pentti Suua yli kymmenen vuotta, jonka aikana saatiin myös seuran talous noususuuntaan.

Seuran talouden annettua myötä järjestettiin kalastusreissuja Kilpisjärvelle sekä Miljoonapilkkiin, tehtiinpä yhtenä vuonna hauska tutustumisretki Tenollekin. Mainittakoon, että tehdyissä reissuissa ollut aina omavastuuosuus, elikkä seura on kustantanut vain osan reissusta.

Vuonna 1991 järjestettiin ensimmäiset vetouistelukilpailut Kostonjärvellä. Nämä kilpailut ovat edelleen seuran ohjelmassa vuosittain. Vuoden 1991 toimintasuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota myös koko perheen tapahtumiin. Vuoden 1992 ohjelmassa oli ensimmäisen kerran Koston kilpailujen lisäksi vetouistelukilpailut Jokijärvellä.

90-luvulla osallistuttu lähes joka vuosi piirinmestaruuspilkkikilpailuihin ja muutaman kerran myös SM-pilkkikilpailuihin. V.–98 seura järjesti piirinmestaruuskilpailut Kostolla, noin 350 osanottajaa.
90-luvun loppupuolella tuli uutena suuren suosion saavuttaneet puulaakipilkit, jotka keräävät edelleenkin toista sataa pilkkijää joka vuosi.

2000-luvulla meininki lähes sama, mainittakoon Oulussa pidetyt SM-lohipilkkikilpailut, joissa seuran menestys oli huikea , Seppo Jumisko 1. ja Timo Siilanen 3.

Vuodesta 2002 Heikki Kohtala luotsannut seuraa. Kilpailutoiminta lisääntynyt niin talvella kuin kesälläkin. Uutena tuli tänä kesänä 8-osakilpailuinen mato-onki cup, joka saanee jatkoa ensi kesänä. Jotta seura ei pääsisi ”ukkoutumaan” ja ”akkautumaan”; pyritään nuoria kalastajia innostamaan ja opastamaan kalastuksen piiriin ottamalla alle 16 v. ilman liittymis- ja jäsenmaksua seuran jäseneksi. 16 v. täytettyään heiltä peritään jäsenmaksu. Kunnan vapaa-aikatoimen kanssa tehty myös antoisaa yhteistyötä, kiitos heille siitä, esimerkiksi tänä vuonna nappuloiden pilkkikilpailut ja nuorten perhokalastuskurssi. Talkoohenkeä seurassa ollut aina kiitettävästi, sehän on kilpailujen järjestämisen a ja o. Kiitos heille siitä. Jäseniä seurassa on tällä hetkellä 104. Tulevasta vuodesta odotettavissa jälleen kilpailullinen kalastusvuosi. Teuvo Käsmä ja Juha Tauriainen pääsivät vetouistelun SM-kilpailuun, toivotaan heille sekä kaikille muillekin kalastuksen harrastajille mukaanlukien rakkaat kilpasiskot ja –veljet Kuusamon Uistinseura ja Pudasjärven Virkistyskalastajat KIREITÄ SIIMOJA !

Puheenjohtajat: Vuodet:
Jaakko Alapuranen 1973-1976
Matti Niskanen 1977-1978
Ilmari Haikola 1979-1982
Niilo Korento 1983
Reino Paaso 1984-1985
Mikko Lukkari 1986
Unto Perälä 1987
???? 1988
???? 1989
Eero Härkönen 1990-1991
Pentti Suua 1992-2001
Heikki Kohtala 2002 –